Puu tekee hyvää

Teksti Juha Päätalo, kuvitus Swang

 

Pudasjärven terveysaseman ulkoseinät ovat paksusta hirrestä. Tila tuoksuu puulta, ei laitokselta, ja se kuulostaa pehmeän miellyttävältä, vaikka paikalla on paljon ihmisiä. Kaija Kuiri ei lakkaa löytämästä positiivista lokakuussa 2021 avatusta rakennuksesta, johon hän on ilmiselvästi kiintynyt. ”Asiakkailta on tullut palautetta, että puinen sisustus saa ihmiset juttelemaan enemmän keskenään ja he näyttävät vähän terveemmiltä, vaikka istuvat flunssan kourissa terveysasemalla. Puulla on siis jo ajatuksen tasolla tervehdyttävä vaikutus”, Kuiri sanoo. Hän on toiminut Hyvän olon keskus Pirtin projektikoordinaattorina – eli toiminut eräänlaisena synnytysavustajana tälle lähes 9500 neliön rakennukselle, jossa yhdistyvät Pudasjärven terveysasema vuodeosastoineen, kirjasto, kaupungin kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut sekä työllistämispalvelut.

 


 

Kuva Pudasjärven kunta, Juha Nyman

 

Ei ole sattumaa, että rakennus on juuri Pudasjärvellä. Eikä sekään, että puuta on käytetty nimenomaan ihmisten terveyttä ajatellen.

 ”Kyllä Pudasjärven kaupunki tilaajana oli se, joka sysäsi kaiken liikkeelle”, sanoo rakennuksen suunnitellut arkkitehti Laura Sorri Lukkaroinen arkkitehdeilta. ”Meidän tehtävä oli suunnitella rakennus niin, että saamme niin paljon kosketeltavia ja käsittelemättömiä sisäpintoja puusta kuin mahdollista”, Sorri sanoo. Näin siksi, että puun uutteet tekevät puusta antibakteerisen ja vähentävät pintojen kautta tapahtuvaa tartuntaa. Ja ne taas pääsevät parhaiten vaikuttamaan silloin, kun puun huokosia ei tukita maaleilla tai muilla pinnoitteilla.

Terveysvaikutusten kannalta Sorrin lempipuu on mänty, koska sen uutteet ovat kaikkein voimakkaimmat. ”Kuusi on vähän mäntyä heikompi, ja koivu jo aika paljon heikompi, mutta sellaisiin kohteisiin kuin käsijohteisiin on koivu kestävyytensä kannalta paras vaihtoehto”, Sorri sanoo. Mäntyä ovatkin Hyvän olon keskuksessa ovatkin kaikki liimatusta lamellihirrestä tehdyt ulkoseinät sekä kulkuväylien nojakaiteiden rimoitus, kuusta on käytetty sisäverhouksessa alueilla, joita ei kosketella.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun puun vaikutuksia käytettiin rakennuksessa näin tietoisesti hyväksi.

 

Kuva Pudasjärven kunta, Juha Nyman

Kaikki alkoi Pudasjärvellä noin kymmenen vuotta sitten siitä, kun lukuisat sisäilmaoireilut kaupungin vielä suhteellisen nuorissa kiinteistöissä johtivat siihen, että kaupunki teki periaatepäätöksen rakentaa tulevaisuudessa kaikki julkiset rakennukset hirrestä. Siihen sopi hyvin, että kaupungin alueella toimii myös maailman suurin hirsitalotehdas, Kontiotuote Oy, jolloin rakentamisen arvoketjusta jäi siivu myös omalle paikkakunnalle. Mutta muitakin kuin taloudellisia hyötyjä löytyi: Koulurakennus Hirsikampuksen valmistuttua koululaisten ja henkilöstön sisäilmaongelmat olivat historiaa. Juuri tämä olikin päätöksen tavoitteena ja yksi tärkeimmistä terveyshyödyistä.

Sen lisäksi puulla huomattiin olevan rauhoittava vaikutus. ”Olin mukana suunnittelemassa Pudasjärvelle myös tehostetun palveluasumisen yksikön, Hirsikartanon, joka avattiin 2016”, Sorri kertoo. ”Saimme henkilökunnalta palautetta, että hirsiseinät vaikuttavat rauhoittavasti asukkaisiin, joilla on taipumus muistihäiriöiden takia hämmentyä ja tulla levottomaksi.” Sorri sanoo, että prosessi on opettanut hänelle paljon. ”Totta kai näiden hankkeiden myötä olen löytänyt varmuutta omaan tekemiseen”, hän sanoo. ”Mikä tahansa, mihin tiiviisti perehtyy, avartaa näköaloja. Jatkaisin ilman muuta puun käyttöä hoivakohteissa, joissa puupintoja kosketellaan.”

Mutta miten puun vaikutusta ihmisen terveyteen ylipäätään mitataan?

 

Luonnonvarakeskuksen tutkija Riina Muilu-Mäkelän johtama tutkimusryhmä on juuri saanut valmiiksi ”Wood for Good”-nimisen tutkimusprojektin, jossa testattiin puun vaikutusta ihmisen psyykkeeseen ja fysiikkaan.  Keskeinen työkalu tutkimuksissa oli koeasetelma, jossa koehenkilöt tekivät erilaisia tehtäviä kahdessa muuten identtisessä huoneessa, joissa toisessa oli 50 prosenttia sisäpinnoista puupintaisia – yksi seinä ja katto käsittelemätöntä mäntypaneelia, lattia lakattua mäntyparkettia. Toisessa huoneessa vastaavat pinnat olivat maalattua kipsilevyä, laminaattilevyä ja vinyylikorkkilattiaa.

 

Tutkimukseen osallistui

61

koehenkilöä

 


Tutkimukseen osallistui 61 koehenkilöä, jotka tekivät testit huoneissa yhteensä kolme kertaa. Ensin heille kiinnitettiin EKG-mittarit sydämen toiminnan mittaamiseksi ja annettiin kyselykaavake heidän tunnetilastaan. Sitten heidän piti ratkoa matemaattisia ja kirjallisia tehtäviä. Kymmenen minuutin jälkeen heidän piti tehdä tarkkaavaisuustehtävä. Sen jälkeen tulivat taas psykologiset testit, sitten lepojakso nojatuolissa. Sen jälkeen tehtiin tarkkaavaisuustesti uudestaan ja vielä kerran psykologiset testit.

 

 
 

”Puun psykologiset vaikutukset olivat tutkimuksessa kiistattomat”, Muilu-Mäkelä sanoo. ”Puu sai aikaan sen, että negatiiviset tunteet ja ärtyneisyys olivat matalammalla tasolla kuin kontrollihuoneessa. Todennäköisyys sille, että koehenkilö oli testin lopussa puuhuoneessa vähemmän ärtynyt kuin kontrollihuoneessa, oli 97,5 prosenttia.” Sen lisäksi koehenkilöt tekivät keskittymistä vaativissa tehtävissä hieman vähemmän virheitä puulla sisustetussa huoneessa kuin kontrollihuoneessa.


Puun vaikutuksesta ihmisen fysiologiaan Muilu-Mäkelä ei sen sijaan saanut yhtä yksiselitteisiä vastauksia. Toisin kuin oletettiin, puun erittämät terpeenit eivät laskeneet koehenkilöiden pulssia, vaan syke oli molemmissa huoneissa sama ja puu pikemminkin nosti heidän vireystilaa. Mutta kokemuksen tasolla puu sai – kuten jo aikaisemmin ulkomaisissa tutkimuksissa – koehenkilöiltä hyvät arvosanat. He kuvasivat sitä adjektiiveillä miellyttävä, luonnollinen, kaunis, mielenkiintoinen, iloinen, lämmin, hyväntuoksuinen. ”Itse pidän tätä jopa tärkeimpänä tuloksena puun hyvinvointivaikutuksesta”, Muilu-Mäkelä sanoo. 

 

 

Hyväntuoksuinen puu on nimenomaan sen erittämien terpeenien ansiosta. Muilu-Mäkelän tutkimuksista käy ilmi, että niiden erittyminen on riippuvainen ajasta – vuoden varastoinnin jälkeen terpeenien määrä on vähentynyt 60 prosentilla. Arkkitehti Laura Sorri kaipaisi lisätietoa myös puun antibakteerisuuden kestävyydestä: ”Olisi hyvä tietää, kuinka paljon ajan myötä puun antibakteerisuus muuttuu ja voiko sen esimerkiksi palauttaa ennalleen hiomalla puun.”

Vaikka Sorrin luottamus puuhun on saanut Pudasjärven kohteiden myötä nostetta, ei samanlaista nostetta julkisten rakennusten tekemiseen puusta ole ollut juuri muualla. ”Monilla on vielä paljon ennakkoluuloja”, Sorri kertoo. ”Suurin niistä on, että massiivipuusta rakentaminen on kallista. On varmasti totta, että halvemmallakin voi rakentaa, mutta hirsirakentamisessa syntyy sisältä ja ulkoa saman tien valmista pintaa. Se on tämän rakennustavan suuri etu.”

 Kuva Pudasjärven kunta, Juha Nyman

Toinen puun käyttöä rajoittava seikka ovat palomääräykset, jotka ovat erityisen vaativat silloin, jos puuta ei ole pinnoitettu palonsuojalla. ”Pudasjärvellä suunnittelemissamme yksi- ja kaksikerroksisissa rakennuksissa on automaattinen sammutusjärjestelmä, mikä mahdollisti sen, että puu voitiin jättää sisäpuolelta käsittelemättä”, Sorri sanoo. ”Korkeammissa rakennuksissa asiasta olisi tullut haastavampi, mutta Hyvän Olon Keskuksessa teimme jopa pääportaan puusta, koska pelastustiet ovat muualla.”

 Kuva Pudasjärven kunta, Juha Nyman

Käyttäjälle kysymys on yksistään käytännöllinen. ”Kaikki henkilökunnassa tiesivät, että Pudasjärvi rakentaa hirrestä”, projektikoordinaattori Kaija Kuiri kertoo. ”Ennen rakennukseen muuttoa kysyttiin kyllä sitä, mitä tapahtuu, jos hirsiseinälle roiskuu esimerkiksi verta. Mutta hyvin on pärjätty, terveysasema toimii oikein hyvin.”

Arkkitehti Laura Sorrille juuri tällaiset käytännön kysymykset sanelivat raamit. ”Tietyt pinnat täytyy olla puhdistettavissa, jolloin ne on tehty kipsilevyseininä, jotka eristävät myös ääntä paremmin kuin hirsiseinät. Nämä ovat sairaalaolosuhteiden lainalaisuuksia”, hän sanoo. ”Pyrimme kuitenkin maksimoimaan puun määrän tiloissa, joissa ihmiset viettävät paljon aikaa, kuten odotusauloissa. Ne ovat niitä esteettisiä tavoitteita, joita arkkitehtina aina etsii.”